Mikä on mandala

Mandalan tarkoituksena on eheyttää ja hoitaa ihmistä kokonaisvaltaisena olentona

Mandalatalo on saanut nimensä sanskritin kielisestä sanasta mandala, joka tarkoittaa pyhää kuvaa maailmankaikkeudesta. Sana “mandala” käännetään usein keskuksena tai yhteytenä, sillä kuva on tehty aina ympyrän muotoon. Ympyrän symboli kuvastaa eheyttä, ykseyttä, iäisyyttä ja maailmankaikkeutta.

Mandaloita on tehty kaikissa kulttuureissa ja tunnetuimmat niistä ovat buddhalaisilla, hinduilla sekä Amerikan intiaaneilla. Kristillisen kulttuurin mandaloita ovat romaanisten ja goottilaisten kirkkojen ruusuikkunat. Länsimaissa psykiatri C. G. Jung on tehnyt mandaloita tunnetuksi mieltä hoitavina rakenteina, alitajunnan tasoa ja sielua lähestyvänä kuvana.

Mandalan tarkoituksena on eheyttää ja tasapainottaa ihminen kokonaisuutena. Yleisimmin mandalaa käytetään meditaation tai hiljentymisen tukena, mistä johtuen mandala edustaa myös ihmismielen valaistumisen symbolia.

Mandalatalon oma mandala on tehty ikivanhalle tiibetinbuddhalaiselle pohjalle, joka kuvaa temppeliä ylhäältäpäin katsottuna. Temppelin pohja ja mandalan perusrakenne kertoo siitä ikuisesta viisaudesta, jolle se on perustettu. Mandalan keskipisteenä on Elämänkukan symboli, joka kuvastaa koko maailmankaikkeutta ja sen syntyä, eräänlaista alkuääntä ja -kuvaa. Pienestä kukasta syntyy kaikki ja kaikkeus; koko valtava, monimutkainen rakennelma saa siitä alkunsa. Kaikki on lähtenyt Yhdestä liikkeelle, kaikki pienimmätkin olennot ovat yhtä alkulähteensä kanssa. Mandalan sakaroissa näkyvät Tao-symbolit kuvaten jingin ja jangin ikuista tasapainon etsimistä ja polariteettien yhdistymistä.

Mandalatalon omassa mandalassa yhdistyvät siis ikivanha viisaus ja nykyaika sulassa sovussa luoden samalla jotain aivan uutta kaikkien iloksi.